Alivaa nigen uls undesten uusch hogjood oorsdiin gesen soyol, amidraliin hev maygiig bii bolgoh ni zailshgui yum. Tedgeerees huchirhegjin mandsan ni zergeldeeh uls undestenguuddee noloolj hamrah hureegee telseer baidag. Harin yalagdan doroitson ni, es bogoos dain dajnii huol, niigmiin orsoldoonoos hol baicgaasan ni aajmaar odor tutmyn amjirgaanaasaa bodol setgel ni ul halin "Tuuhgui Humuus", es bogoos "Tuuhee Medehgui Sarmagchinguud" bolj huvirdag baina. Tedniig mohol huleej baih ni zailshgui yum. Tegwel bidnii Hun yazguurtai ulsuudyn dotroos Hoidyn Oiratchuud (Altai, Shor, Khakas); Manjuuryn Solon-Bargachuud, Daur, Khamnigan; Xinjiangiin Shiwei nar delhiin ugsaatan sudlaachdaas "Tuuhgui Humuus" gesen uneleltiig avsan baih bogood tedgeeriig Mongolyn tuuhend dagan bayasagchid gejee. Uldsen aimguud maani ch ehlen Tureg, Mongol; Lal, Budda; Shar, Ulaan gej huvaagdaad, daraagaar ni Halh, Buryat, Cahar, Ordos, Oirat gej salaad oor oor shashin soyoliig dagasnaar odgoo Yazguuryn Mongolyn geh zuil hovorhon uldee yu geltei. Shaltgaan ni Mongolchuud delhiin shashin, soyol buhniig adilaar hundetgen uzej, oorsdiin shashin soyold hainga handaj baisnyh bilee. Tegwel bidnii ued delhiin soyol, undesten buriig hundlen uzehiin zeregcee orchin uyiin amidralyn hev mayagt hadgalagdan uldehuic Yazguuryn Mongolyn soyol ulamjlal, tuunii erh ashgiig bodolcoh zailshgui uureg tulgarch baigaag ta buhen medej baigaa biz ee.
Delhiin zarim uls undestenuud, buleg hesgiin mendchilgeenii soyoloos durdval:
1. Japan, Solongoschuud neg negendee, ter dundaa ahmad nastandaa biye bohiilgon mendchildeg.
2. Haanahyn ch Jungaa "Ni Hao" gedeg neg l ugeer mendee medelcdeg.
3. Europiin Ulsuud golduu gar barilcaad tevreldeh buyu negnee unsdeg.
4. Enetheg, Balba zereg ulsynhan algaa havsarch mendlehed ahmad nastan ni zulai deer ni garaa taviad yorool helj mendchildeg.
5. Haanahyn ch Lal shashintnuud "Salam Alaikum" buyu "Amar Amgalan Baig" gesen ugeer biyesee mendchildeg.
6. Tovduud "Dashidelek" geh met
Ene bol zovhon mendchilgeenii tuhaid l yum. Hediigeer Mongolchuud Cagaan Saraaraa zolgolt hiideg ch engiin ued bol Europe mayagaar gar barilcaad durtai mendchilgeenii ugee heldeg. Gevch suuliin uyiin zaluus "Hi", Orost bol "Privet" geh metchilengeer negnee mendchilj baigaagaas gadna ondoo shashin shashnaa dagaad "Ezen bidniig avrana", "Avralyn ezen bidniig iveeg" geed ulam l oorchlogdoh shinjtei. Yagaad terbum, terbum humuus negen maygaar mendchilj, negen uzel sanaataigaar amidarch, uragshilj baihad bidnii coohon Mongolchuud hariin soyold mashid ortomtgii baidag ve? Ene bol zovhon mendchilgeenii tuhai l asuudal bish yum.
Tiimees, World Mongolia Suljeeniiheen, Mongol Huraldain gishuudee ih oorchloltiig engiin zuil boloh mendchilgeenii soyoloos ehluuley. Ta buhen Mongolyn ovormoc shinjiig aguulsan, utga uchirtai mendchilgeenii ug bodocgoogood sanalaa FORUM-d bicheerei. Tegeed ene dundaasaa hamgiin oncgoi, utga uchirtai mendchilgeenii huvilbaryg songood bugdeeree tuunees caash yag ter ugeeree negnee mendchilj baiy. Caashlaad Narmai Mongolyg demjigch buh naiz nohod, taniluuddaa ene ugeer mendchilj, ter burtee ugsaa soyoloo bodoj baihyg zahiarai.
Manai gishuudiin neleed ni "Mende" gedeg ugiig heregledeg. Oor sanaluudaa FORUM deer bicheed baigaarai, Mongolchuud aa!!!
1 comment:
its right
Post a Comment